Muusan muistot

   

                                   Kauhein  Tallimuistoni

                  kerron nyt kauheimmasta tallipäivästäni kun jouduin luopumaan parhaasta ystävästäni.

                 Kävin ennen maaralantallilla haapavedellä hoitamassa dora nimistä hevosta tai no olen hoitanut  

                 sitä varsasta asti. Sillonko dora tuli maaralaan olin noin 11 vuotias nyt olen 15 vuotias nuori.

                 Dora oli varsana hyvin arka ja kun sillä ratsasti se vain hyppi pystyyn ja pukittelin. Karsinassa 

                 Dora vain näykki ja luimi eikä antanut koskea. Doran omistaja sanoin minulle että ei kestä enään 

                 tuomoista hommaa ja aikoi myydä doran. mietin pitkään mikä tätä hevosta vaivasi siitä saisi 

                 varmaan tosi kiltin ja hyvän hevosen. Mietin päiviä kuunes sanoin doran omistajalle minä haluan 

                 yrittää saaha sen kuunon hevoseksi. Kuukausia kulu ja aloin ystävystyä doran kanssa se alkoi

                 luottaa minuun kunnolla. Vuotta myöhemmin dora ei enään potkinut tai näykkinyt se vain seisoi

                 kiltisti karsinassa oottamassa minua kun tulin tallille. Viikkoja kului ja dora luotti minuun täysin 

                 dorasta alkoi muutua unelma hevonen. Kaksi vuotta oli kulunut ja dora oli kuin uusi hevonen. 

                 Ratsastin viisikertaa viikoossa doralla ja kävin maastossa ja kentällä. Dora osasi jo laukkaakin 

                 ihan hyvin mutta siinä oli vielä hiomista. Viikkoa myöhemmin painajainen alkoi. 

                                   Doran omistaja kertoi minulle tallilla kun olin siivoamassa doran karsinaa että 

                 hän oottaa vauvaa ensin kun kuulin asian se oli ihan okei mutta kun kuulin että hän ei voi enään 

                 pitää doraa kauvan vauvan takia. Tuntui kun sydämmeni olisi halennut keskeltä halki kokonaan. 

                 Samana päivänä en ratsastanut doralla vaan olin sen tarhassa istuin ja katselin kun dora söi heinää

                 mietin kaikkia ihania hetkiä doran kanssa ja nyt se vietäis minulta pois enkä näkisi sitä enään ikinä

                 Viikoja kului ja ratsastin doraa edelleen dora oli jo oppinut laukan hyvin sen laukka oli niin 

                 pehmeää ja lennokasta. Kävin myös maastossa ja maastakäsittelin doraa todella paljon.
                 Kuukausia kuluin todella nopeaa kohta oli aika hyvästellä paras ystäväni. Meillä oli enään viikko
                 aikaa touhuta kaikkea kivaa viimeiset hetket oli pahimpia sillä hetkellä. Päiviä kului nopeaa ja
                 meillä oli vielä päivä aikaa. Oin ostanut doralle kaikkea kivaa ja li touhunnut sen kanssa halusin
                 hakea kaikki ostamani tavarat itselle muistoksi. Seuraavana päivänä oli doran lähtö tuntui
                 kauhealta mennä tallille valmistelemaan doran lähtöä mutta halusin mennä vielä viimeisen kerran.
                 Tallilla tyhjensin karsinan puruista ja aloin pakkaamaan doran tavaroita kasaan jotta ne olisi
                 helppo viedä trailerin tavarakoppiin. Tavarat oli kerätty ja kaikki oli valmista lähtöön hain doran
                 tarhasta kyyneleitä pidättäen. Tallissa harjailin ja laitoin hikiloimen sen päälle ja suojat.
                 aAika oli koittanut vein doran traileriin se käveli niin jännittyneenä traileriin aivan kun dora olisi
                 aavistanut mitä tapahtuu ja että ei näkisi minua enään ikinä. Trailerissa laitoin doran kiinni putkeen
                 ja sanoin pääset uuteen kotiin ja saat hyvän hoitajan mutta älä ikinä unoha minua rakas dorani.
                 Laitoin trailerin oven kiinni ja traileri oli pian poissa.

                  ♥

♥ Miss you my bestfriend forewer♥♥